Tuleeko ihminen tyhmemmäksi uskoontulon jälkeen?

 

Olen monta kertaa kuullut ei-uskovaisten sanovan uskovaisia tyhmiksi kun eivät ymmärrä tosiasioita, ja jotka uskovat satuihin. Aika kova väite. Jos tarkemmin miettii, voisiko olla näin? Erityisesti mietin niitä, jotka on tulleet uskoon myöhemmällä iällä, nuorina tai aikuisina. Nämä ihmiset ovat siis aiemmin olleet ateisteja ja uskoneet evoluutioteoriaan. Uskoontulo on siis päätös kääntyä jostakin johonkin. Mutta mitä siinä oikein tapahtuu kun ihminen tulee uskoon? Ihminen, joka on aikaisemmin ollut ateisti,  tuntee hyvin evoluutioteorian ja hänen kaverit ovat pitäneet häntä fiksuna. Tuleeko hän siis tyhmemmäksi kun tulee uskoon, onko hänen aivoissa tapahtunut jotakin pahaa? Voiko se olla mahdollista, tulla tyhmemmäksi elämänmuutosten jälkeen? Tämä kaveri, joka aikaisemmin on ymmärtänyt koulukirjojen ja tieteen lehtien julkaisuja evoluutioteoriasta ja ymmärtänyt filosofisia perusteita sille, ettei Jumalaa voi olla olemassa. Onko hän uskoontulossa unohtanut nämä kaikki vanhat opit ja ajatukset ja eikä enää näitä asioita ymmärrä?

Kerron omasta kokemuksestani joka on myös monien muiden kokemus. Olla ensin ateisti ja sitten kääntynyt kristityksi. Minä olin tosiaan joskus ollut ateisti ja uskonut lujasti evoluutioteoriaan. Pidin uskovaisia tyhminä. Muistan hyvin ne ajat kun kiivaasti väittelin uskovaisten kanssa evoluutioteoriasta, puolustin kovasti sitä teoriaa ja heittelin vastaväitteitä uskovaisten selityksille luomisopista. Minä ymmärsin täysin, mitä evoluutioteoria opettaa ja kuinka se todistaa siitä ettei Jumalaa ole.

Kun tulin uskoon, en todellakaan ole unohtanut näitä kaikkia asioita, ymmärrys niihin on säilynyt, jopa paremminkin ymmärrän ne teoriat kuin koskaan aikaisemmin. Mutta enää en vain usko evoluutioteorian olevan totta.

Miten minulla sitten tapahtui tämä kääntyminen? Minä vain kohtasin uskovaisia, ja joku heistä antoi kirjan minulle luettavaksi. Ja he rukoilivat myös minun puolesta. Silloin alkoi sellainen tapahtumien vyöry sisäisessä maailmassani. Jumala alkoi puhumaan minulle ja tuli pahoja ahdistuksia. Järkytyi syvästi kun tajusin Jumalan olevan olemassa! Ahdistus siitä että olin paha ihminen ja tein pahaa, se oli kamalaa ja musertavaa. Minä lopulta tein päätöksen, polvistuin lattialle rukoilemaan ja pyytämään Jeesusta antamaan anteeksi syntini ja tulemaan elämääni. Sen jälkeen koin suuren rauhan ja ilon. Elämä sydämessäni, siellä missä omatuntokin sijaitsee, koki valtavan muutoksen ja tuli lämpimän eläväiseksi. Se on onnellista kun ihminen on uudestisyntynyt ja nauttii rauhasta ja yhteydestä Jumalan kanssa.

Tämän jälkeen en siis ollut enää ateisti, mahdotonta se olisikin ollut! Mutta uskoin vielä evoluutioteoriaan ja  kipuilin asian kanssa seuraavat puoli vuotta. Kun minulle selvisi että Jumala on olemassa, on selvää että hän on luonut kaiken mitä maailmankaikkeudessa on. Mutta ihmettelin, onko evoluutioteoria sitten totta vai valhetta. Tutkiskelin asioita siis sen puoli vuotta ja pohdiskelin. Kunnes tuli kaverilta eräs kirja joka selitti onnistuneesti evoluutioteorian heikot puolet todistaen sen valheteoriaksi. Se oli mullistava kokemus! Se oli sitä aikaa kun mieleni oli avoimena, rohkeasti uskalsin kyseenalaistaa erilaisia teoriaita ja punnita niitä. Uskalsin kritisoida evoluutioteoriaa ja tutkia sitä syvemmin.  Ihminen elämänsä aikana hyvin harvoin on  mieleltään todella avoimena, ihminen yleensä jääräpäisesti uskoo siihen kaikkeen mitä on oppinut ja mihin on kasvanut. Hänen on vaikea ottaa vastaan mullistavia ajatuksia ja teorioita. Minulla tämä puoli vuotta oli sitä aikaa, jolloin mieleni oli oikeasti avoimena. Aikaisemmin ateistina, jos luin vähän Raamattua, niin ennakkoasenteen vaikutuksesta luin sitä naureskellen ja kriittisesti. Pidin sitä typeränä satukirjana. Syynä oli siis rajoittettu ajatusmaailmani jossa kieltäydyin ottamasta uusia näkemyksiä vastaan. Uskoontulon yhteydessä ja siitä eteenpäin luin Raamattua odottaen löytäväni siitä totuuksia.

Uskoontulon jälkeen aloin lukemaan paljon kirjoja, elämänkertoja, Raamattuopetuskirjoja ja joskus välillä myös tieteen julkaisuja. Jopa evoluutioteoriasta uusia tutkimuksia tuli luettua mutta kriittisellä mielellä,  löytäen jatkuvasti niistä heikkouksia ja rivien välistä asioita joita on jätetty mainitsematta.

Joten tässä voisi sanoa, ettei uskoontulo todellakaan tee ihmistä tyhmemmäksi! Nyt hänestä on jopa tullut kaksinkertainen asiatuntija! Ateisti on kokemusasiatuntija elämästä jossa ei tiedetä Jumalaa olevan olemassa, ja uskovainen taas on asiatuntija siinä, miten Jumala toimii hänen elämässään. Monesti uskovainen on myös ateistisen elämän asiatuntija koska itse on joskus ollut ateisti. Ateisti siis on yksinkertainen asiatuntija ja uskovainen taas usein kaksinkertainen asiatuntija. Joten todellakin voi sanoa, että uskovaisella on laajempi näkemys, kokemus ja ymmärrys asioista. Eli ei voi siis sanoa, että uskoontulo tekee ihmisistä tyhmiä. Uskoontulon yhteydessä moni pohtii syviä syntyjä, kyllä siinä monesti on tarvittu älyllisiä kykyjä. Mutta sekään ei ole välttämätöntä, eihän uskovaisuus ole pohjimmiltaan mikään älyllinen juttu, se on suhde, nimenomaan suhde Jeesukseen joka antaa synnit anteeksi ja vapauttaa syntien orjuudesta.

Olen monta kertaa huomannut ateistin kanssa keskustellessani, että minä voin ymmärtää häntä hyvin kun hän selittelee näkemyksiään, mutta ateistin on taas hyvin vaikea ymmärtää minua kun yritän selittää evankeliumia ja muita Jumalan asioita hänelle. Joten näin se on, ateisti on yksinkertainen asiatuntija, uskovainen taas monesti kaksinkertainen asiatuntija. Ei ihme että ateistit pitävät Raamatun asioita satuina kun eivät ymmärrä niitä asioita. Jos ateisti todella ymmärtäisi uskovaisten argumentteja, ei hän pysyisi ateistina.

Mutta en nyt tässä sano sitä, että ateistit olisivat tyhmiä, en todellakaan! Minäkin olin ateisti joskus. Olen 20 vuoden uskossa olemiseni aikana huomannut että ateistit ja uskovaiset ovat molemmat keskimäärin ihan yhtä älykkäitä. Joskin älykkäimmillä, jotka rakastavat monimutkaisia ja syvällisiä ajatusrakennelmia, niillä voi olla vaikeuksia uskoa/ymmärtää perimmäisten totuuksien olevan yksinkertaisia.

Efesolaiskirjeen 5.14 luvussa lukee: Herää sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!

Ateistit ovat siis minun mielestä vain nukkuvia ihmisiä jotka voivat herätä evankeliumin avulla ja kokea Jeesukselta tulevaa valkeutta joka tuo ymmärrystä kaikkeen. Te jotka olette uskovaisia, muistakaa rukoilla ateistien puolesta että hekin kääntyisivät ja pääsisivät sisälle ihanaan taivasten valtakuntaan ja viisauteen!