Kumpi on pahempi, syntinen vai ateisti?
Hyvä kysymys, jota tuli pohdittua jokin aika sitten. Syntisillä
ihmisillä tässä kirjoituksessa tarkoitan ihmisiä jotka selvästi tekevät pahaa,
esimerkiksi ovat alkoholisteja tai narkomaaneja tai valehtelijoita tai seksihurjastelijoita jotka ovat tuottanut muille kärsimyksiä. Tällaisista
ihmisistä helposti ajattelee että ovat pahoja ihmisiä.
Entäs ateisti? Esimerkki henkilöksi otan tavallisen ihmisen,
joka ei kuulu mihinkään kirkkoon ja uskoo evoluutioon. Hänellä on hyvä
työpaikka, on avulias ja hänellä on hienoja lapsia joita on kasvattanut
rakkaudella ja viisaudella. Mutta ei usko Jumalaan.
Äkkiseltään jos ihmisiltä kysyy, kumpi on pahempi, syntiset
vai tavalliset ateistiset ihmiset? Niin varmasti kaikki pitävät pahaa tekeviä
syntisiä pahempina.
Mielenkiintoiseksi tässä menee kun miettii asioita Jumalan
näkökulmasta! Hän voi yllättäen ajatella aivan päinvastaista! Miksi näin pohdin?
Ateisti on siis varma siitä ettei ole Jumalaa olemassa,
uskoo evoluutioteorian selittävän kaiken ja pitää siis evoluutioteoriaa
todisteena että Jumalaa ei ole olemassa. Hän on jopa opettanut lapsilleenkin
tätä teoriaa ja saanut lapset uskomaan sen olevan totta. Hänen lapset on
kasvaneet siihen uskoon, ettei Jumalaa
ole. Voitte kuvitella, miten pahalta Jumalasta tuntuu katsellessaan ihmisiä jotka
on niin varmoja, ettei häntä ole olemassa.
Pahaa tekevä syntinen ihminen taas voi pahan tekemisen
jälkeen tuntea omantunnon tuskia ja ahdistuksia. Synkkinä hetkinä hän saattaa
hetkittäin miettiä, onkohan Jumalaa olemassa, saisiko häneltä apua jos
rukoilisi ja niin edelleen. Sitten
unohtaa nämät ajatukset siihen asti kun taas on tehnyt liikaa pahaa ja
ahdistuu. Jumala ilahtuu näistä syntisten ajatuksista ja kokee että nämät
ihmiset on läheisempiä hänelle kuin varmat ateistit.
Tajuatte varmaan nyt, mitä minä ajan takaa? Ateisti teorioiden
kanssa on yhteiskunnalle myrkyllisempi kuin pahaa tekevät syntiset ihmiset.
Ateisti tukee evoluutioteorian uskottavuutta ja levittää sitä sanoillaan ja teoillaan,
saaden ihmiset pysymään erossa Jumalasta. Ateisti rakentaa evoluutioteorian
avulla linnoituksia omaan päähän ja myös muiden päihin, estämään Jumalan tuntemista.
Jumalan silmissä sivistynyt ateisti on toivottomampi tapaus kuin aika ajoin
synnin tunnoissa kieriskelevä pahantekijä.
Sivistynyt ateisti myöskin kokee olevansa hyvä ihminen kun
elää rauhassa muiden kanssa, hänen mielipiteet on sopusoinnussa
kanssavaeltajien kanssa. Monilla on hyvä olla tällaisen ihmisen kanssa. Ateisti
on usein myös ylpeä, hänelle kun yritetään todistaa Jeesuksesta, sanoo tuhahtaen
ettei tarvitse sellaista olentoa elämäänsä ja Jeesus olisi vain hölmöjen hihhuleiden
juttuja. Sivistynyt ateisti katselee halveksuvasti pahoja ihmisiä, kokevat
itsensä vielä paremmiksi ihmisiksi kun näkevät pahoja ihmisiä. Tämä ruokkii ateistin
ylpeyttä. Jos joku näistä syntisistä tulee uskoon, niin heistä ateisti
ajattelee että ovat tulleet hulluiksi ja hihhuleiksi jotka uskovat satuihin.
Näin ollen iankaikkisuusnäkökulmasta katsottuna on aivan
selvää, pahuus ei ole aina vain teoissa, vaan asenteessa Jumalaa kohtaan. Hyvää
tekevä ateisti voi olla siis pahin ihminen, koska hän ei halua tuntea Jumalaa
eikä edistä muiden Jumalan tuntemista eikä auta siis ketään pelastukseen ja
iankaikkiseen elämään.Tällaisten ihmisten loppu tulee olemaan kamala, kun Jumala hylkää hänet
lopullisesti. Pahimmalla syntisellä taas on usein paremmat mahdollisuudet nöyrtyä ja
kääntyä Jeesuksen puoleen pelastuakseen. Sen jälkeen hänestä tulee väkevä
todiste Jumalan armosta joka vie ihmisiä sisälle Jumalan rakkaudelliseen ja
iankaikkiseen valtakuntaan.
Jumalan rauhaa teille kaikille!
